Oma polku – Selina Paukkunen

Minun polkuni

 

Astuin Viola-kodin keittiöön ensimmäisen kerran joulun alla 2009. Kuten tänä päivänäkin, joulun taikaa loihdittiin yhteistyöllä kukin antaen oman osaamisensa, luotiin joulun tunnelmaa asiakkaidemme aistittavaksi. Minäkin tahdoin tähän tunnelmantuojien yhteisöön ja sain onnekseni jäädä. Siitä alkoi minun polkuni Viola-kodissa. Oppitytöstä ammattimaiseksi kokiksi, nuoresta naisesta aikuiseksi ja tietämättömästä vasta-alkajasta edelleen ikuiseksi oppijaksi. 

Työtaipaleellani olen työskennellyt melkein jokaisessa Viola-kodin olemassa olevissa tai menneissä toimipisteissä. Työssäni ravintola Violassa toimin kokkina, valmistan kotiruokaa asiakkaillemme perinteitä kunnioittaen ja välillä sujauttaen uusia vivahteita piristykseksi. On innostavaa ja motivoivaa, että työni on varsin monipuolista eikä lainkaan kahlittu työnimikkeen taakse. Yhtä mielelläni kuin valmistan maistuvan lounaan tai juhlavan menun, tunnen olevani kuin kotonani myös ravintolasalin puolella palvelemassa asiakkaita. Tunnen ravintolan omavalvonnan kuin omat taskuni. Omavalvonta ohjaa meitä pitämään laadukkaan puhtaustason keittiössä ja elintarvikkeiden käsittelyn turvallisena ja asianmukaisena. Saan suunnitella ja luoda ruokalistoja ravintolaan asiakkaiden toiveita kuunnellen ja erilaiset vastuutehtävät ovat rikastuttaneet uraani. Työni on tiimityöskentelyä, enimmäkseen korvaamattomien työkavereiden kanssa ravintolan tiimissä, mutta myöskin kaikkien Viola-kodin ammattikuntien rinnalla. Olen etuoikeutettu saadessani valmistaa itse tehtyä ja ruokaa, jossa jokaisen oma kädenjälki saa näkyä, saan kokeilla uusia ideoita ja toteuttaa omaa luovuuttani. 

Ikimuistoisia kokemuksia eivät aina ole isot liikkeet, suuret tapahtumat, juhlat tai saavutukset. Unohtumaton kokemus saattaa ollakin joskus vain lyhyt, merkityksellinen keskustelu toisen ihmisen kanssa. Jotain, joka on silmänräpäyksessä ohi mutta sen yhteyden muistaa aina. Asiakaspalvelijana haluan välittää tunteen siitä, että olen olemassa ja läsnä juuri heitä varten. Haluan aidosti kuunnella ja saada asiakkaan tuntemaan itsensä kuulluksi ja nähdyksi, sekä ennen kaikkea tärkeäksi niin kuin jokaisen ihmisen kuuluu tuntea tässä elämässä. Ja niin mieleenpainuvia hetkiä olen monen asiakkaan kanssa kokenut, niin monta viisasta ajatusta kuullut. En usko, että unohdan koskaan useimpia näistä ihmisistä Viola-kodissa. “Itseltään saa aina parhaat vastaukset”, kertoi eräs rouva minulle joskus. Siinä hän oli kerta kaikkiaan oikeassa.

Auringonpaistetta ja seesteisyyttä ei osaisi odottaa ja arvostaa yhtä lailla, jos sitä ennen ei myrskyäisi. Tähän kymmeneen vuoteen kuuluu myös polun osia, joita on ollut vaikeampi kulkea. Sisukkaasti kun jaksaa kävellä vastatuuleen, käy askel jossain kohtaa helpommaksi. Kaikista hienoin palkinto tuota matkaa tehdessä on, että siitä aina oppii ja oivaltaa jotakin uutta. Olen utelias ja toivon kehittyväni jatkuvasti. Työssäni Viola-kodissa olen oppinut monenlaista. Ensinnäkin kosolti ammattitaitoa ja osaamista ravintolatoimintaan, saanut uusia haasteita ja monipuolisia työtehtäviä. Olen oppinut, kuinka tärkeää on kommunikointi, yhteistyö ja kuunteleminen. Olen kartuttanut reppuuni arvokkaita elämäntaitoja. 

Joulusta ei mene kauaakaan, kun aloitamme taas uuden vuoden ja ikään kuin käännämme uuden puhtaan sivun elämässämme. Näin myös minä teen, on aika lähteä tutkimaan uusia tuntemattomia polkuja. Kiitollisena vaalin kaikkea kokemaani ja oppimaani Viola-kodista, kun poikkean hetkellisesti työpolultani ja lähden opiskelemaan itselleni uutta tutkintoa. Uskon, että olen saanut työstäni eväät, jotka kantavat minua kauas tulevissa haasteissa. 

 

Sydämellisin terveisin 

Selina Paukkunen 

Takaisin