Ammattina hoitotyö – Mieli

Mieli

 

Maaliskuu on takana ja maa näkyvissä, vaikka välillä tuli takatalven merkkejä ja hento lumipeite päätti maan huhtikuunkin puolella. Talvi on siis takana ja ollaan menossa kesää kohti lupaavasti. Lunta satoi ja pakkanen paukkui ja tämä ilahdutti meitä kaikkia kuraisen edellisen talven jälkeen. Nyt pystyi hiihtämään, luistelemaan, lasketteleen ja tekeen lumiukkoja.  Mutta nyt on kevät ja saamme enemmän lämpöä, valoa ja mieli virkistyy sekä positiiviset ajatukset täyttävät mielen. Vielä kun Korona-tilanne on mennyt merkittävästi parempaan suuntaan tartuntojen määrän vähentyessä ja rokotuskattavuuden lisääntyessä, niin mikäs tässä on odotellessa kesää ja kärpäsiä sekä myös tietysti kesälomaa pitkän ja raskaan, pimeän sekä koronatäyteisen talvikauden jälkeen.

”Tuo varjo aina auringosta osan piilottaa. Tänään kuljen hymyillen, vaan en tiedä tulevaa. Pelimme kun etenee vain päivän kerrallaan. Pidä mieli kirkkaana ja paita puhtaana”. Näin lauleskelee Ville Valo ja valoahan meille on tulossa päivä päivältä enemmän kevään edetessä. Eikä lämpö luita riko. Myös tärkein eli mieli virkistyy ja energiaa pursuaa sisältämme. Mieli on hyvin monimutkainen koostumus, eikä sen syntyä tunneta. Me pystymme ajattelemaan, tuntemaan ja toimimaan. Muistamme myös asioita ja opimme uutta joka päivä. Mieli on kuitenkin enemmän kuin aivomme. Mitä paremmin ymmärrämme itseämme ja tunnistamme mitä meissä tapahtuu, sen paremmin pystymme omaan olemiseemme ja tekemiseemme vaikuttamaan. Emme kuitenkaan ole vain tunteiden vietävissä, vaan vapaita olemaan epätäydellisen persoonallisia itsejämme. Mieli on yhä niin suuri arvoitus, ettei sen olemus selviä, vaikka sitä kuinka tutkitaan. Siitä kirjoittaminen on todella haastavaa, vaikka olenkin tosi kiinnostunut aiheesta.

 

Löydä oma tapa rentoutua

Tunteet vaihtelevat useasti päivän aikana, mutta mieliala voi pysyä koko päivän samana. Tunteella tarkoitetaan, että mielessä tuntuu joltakin. Tunteet saavat meidät hakeutumaan hyvinvointia tukevien asioiden äärelle, kuten mukavien ihmisten tai harrastusten. Samalla välttelemme asioita, jotka ovat vahingollisia, kuten pelko, hermostuneisuus ja epävarmuus. Se miltä tuntuu ja että elämä maistuu, on tärkeää. Jatkuva stressi on aivojen vihollinen ja sille ei saa antaa valtaa. Jos mielialat vaihtelevat voimakkaasti tai mieliala on matalalla, heikentyvät elämänlaatu ja toimintakyky huomattavasti. Mielialan vaihtelut eivät kuitenkaan tarkoita mielialahäiriöitä, vaan mielialassa tapahtuu jatkuvasti vaihtelua ja jopa tunnin aikana mieliala voi vaihdella iloisesta pettyneeseen tai surulliseen tai pysyä samana koko päivän. Ja vaikka haluaisimme elää hetkestä toiseen onnellisena, kuuluvat mielialan vaihtelut arkeemme. Myös negatiivisista tunteista ja pessimismistä voi olla jossain tilanteissa etua ja hyötyä esim. motivoida irrottautumaan toivottomasta tilanteesta ennen kuin on myöhäistä.

Miten sitten irrottaudumme arjen stressistä ja saavutamme mielenrauhan. Rentoutumiskeinoja on monia ja yksilöllisesti joillekin sopii joku keino ja toisille toinen. Hyviä keinoja ovat mm. liikunta, ulkoilu, saunominen, hieronta, kylvyt, musiikin kuuntelu, jooga, meditaatio ja erilaiset harrastukset. Rentoutus lieventää stressioireita, vireys sekä energisyys lisääntyvät ja jännityskierre katkeaa. Rentoutuksessa kehon toiminta mm. hengitysrytmi ja syke rauhoittuu ja tasoittuu. Myös verenpaine laskee ja hengitys muuttuu pinnallisesta syvemmäksi ja tehokkaammaksi, jolloin lihasten ja aivojen hapensaanti tehostuu. Rento mieli ja keho kuluttavat vähemmän voimavaroja, jolloin riittää virtaa, voimaa ja myös luovuutta haasteiden ja stressitekijöiden nujertamiseen sekä omasta kehosta huolehtimiseen. Terveys ja kunto kohenee ja stressikierre katkeaa.

Itseäni on aina kiinnostanut kaikki mielenrauhan kehittämiseen ja rentoutumiseen liittyvä, vaikka olen ollut vähän liian laiska sekä kiireinen niitä toteuttaan. Oon ollut aina huono keskittyjä ja kielten yo-kuuntelutkin pelotti etukäteen sen takia ja rentoutuminen on vieläkin haastavaa. Stressaankin liikaa tiettyjä asioita ja joissakin taas olen liiankin ”lungi”. Olen käynyt muutaman kerran hengitysharjoituksissa sekä meditaatioryhmässä ja äänimaljajoogassa entisten Willan työkaverien kanssa. Kivaa ja mielenkiintoista oli, vaikka en näitä taitoja arkielämässä käytäkään. Samoin kävin pari vuotta äijäjoogassa ja jos en muuta oppinutkaan, niin ainakin venyttelyliikkeitä, joita käytän muutaman kerran viikossa edelleen. Meillä on kotona myös piikkimatto ja joku rentoutusnauhakin, mutta ei vain tule tehtyä näitä tärkeitä juttuja. Ehkä joskus sitten eläkkeellä…

 

Hoitajan työ on tunteiden tulkitsemista ja hyväksymistä

Hyvä mielenterveys auttaa myös ikääntyneitä laadukkaaseen elämään. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky paranee ja elämä tuntuu mielekkäältä. Terveellinen ja riittävä ruokavalio, riittävä uni ja asianmukainen lääkkeiden käyttö ovat tosi tärkeitä ikääntyneiden mielenterveyden edistämisessä. Vanhuksilla ilmenee samoja mielenterveyden häiriöitä kuin aikuisuudessakin eli masennusta ja ahdistusta ym. Hän voi tuoda esille erilaisia vaivoja ja oireita, joihin ei löydy fyysisiä syitä, mutta joista aiheutuu kärsimystä ja muutakin haittaa elämässä. Tähän me hoitajina törmäämme usein. Masennus voi esiintyä heille erilaisina ruumiillisina oireina.

Me hoitajat voimme edistää asukkaiden mielenterveyttä mm. viriketuokioilla, joita meillä Willassa pidetään usein ja erilaisilla sekä kehittävillä teemoilla varsinkin Johannan ja Lauran toimesta. Me kaikki voimme myös muistella asukkaiden kanssa yhdessä hänen elämäänsä, kokemuksiaan lapsuudesta, perhe-elämästä, koulunkäynnistä, työelämästä sekä eläkepäivistä. Meidän pitää olla empaattisia tunteiden tulkitsemisessa ja hyväksyä myös, että asukkaillakin on huonot päivänsä ja sairaudetkin vaikuttavat heidän käytökseensä kiukuttelun muodossa.

Meillä pitää olla myös konfliktien ratkaisutaitoja ja puututtava ristiriitatilanteisiin ja rauhoitella niitä. Asukkaita on myös kohdeltava tasavertaisina, vaikka jotkut vaatisivat itselleen enemmän huomiota. Myös asukkaiden tunteet ja toiveet pitää huomioida ja tilanteen mukaan myös täyttää ne. Liikunnan, luovan toiminnan ja myös hengellisten tapahtumien on osoitettu edistävän mielenterveyttä ja näitähän kaikkia on myös Willassa tarjolla halukkaille. Myös sosiaaliset tapahtumat, joita on päivittäin, ovat mielenterveydelle tosi tärkeitä. Yksinäisyys on usein ongelma, varsinkin vanhuksilla ja sitä on pyrittävä torjumaan. Tämä onnistuu tosi hyvin ryhmäkodissa viriketuokioiden, yhteisten ruokailujen ja muiden vastaavien tapahtumien yhteydessä. Muulloinkin asukkaat kokoontuvat yhteisiin tiloihin rupattelemaan ja pohtimaan asioita. Nyt kun ilmat lämpiävät, niin iso aurinkoinen terassi houkuttelee asukkaita myös aurinkoon ja raikkaaseen ulkoilmaan.

 

Hyvinvointi tärkeä osa jaksamista

Myös meidän hoitajien mieli ja jaksaminen ovat hyvin tärkeitä. Miten jaksamme hoitaa asukkaita, jos emme jaksa itsemme kanssa. Mitä paremman mielen hyvinvoinnin omaamme, sitä enemmän meiltä irtoaa energiaa, ystävällisyyttä ja huomiota myös hoidettavillemme. Kaiken yllä on hoitajien hyvä yhteishenki ja toistemme kanssa viihtyminen sekä yhteistyö. Yksikin ”sooloilija” vaikuttaa negatiivisesti tähän tavoitteeseen. Siksi ongelmista avoimesti yhdessä keskusteleminen ja niiden pikainen ratkaiseminen nousevat mittaamattomaan arvoon. Ja kyllä meillä töitä tuon eteen on tehtykin ja aika hyvällä mallilla ollaan. Aina voi tietysti parantaa, mutta kyllä Willassa on mukava työskennellä.

Jokaisen meidän pitää huolehtia tietysti myös omasta jaksamisestamme työpäivän ulkopuolellakin. Harrastukset ja kaikki mielekäs tekeminen vapaa-ajalla on tärkeätä levon ohella. Vanha sanonta: terve sielu terveessä ruumiissa pitää vieläkin paikkansa. Kun on hyvä kunto, niin jaksaa arjessakin paljon paremmin. Jokaista ei urheileminen kiinnosta, mutta kävelykin raittiissa ilmassa auttaa paljon.

Itsellä kuntosali ja kielten opiskelu tuovat sen piristysannoksen ja arjesta irtaantumisen. Aina ei jaksaisi lähteä harrastuksiin, mutta kun jättää hyvästit sohvalle ja ottaa itseään niskasta kiinni, palkitsee se moninkertaisesti vaivan ja ponnistuksen. Ei töihinkään, varsinkaan väsyneenä ja alavireisenä aina ole kiva tehdä, puhumattakaan hammaslääkäriin ja muihin ikäviin paikkoihin, mutta jälkeenpäin tulee hyvä mieli. Itselleni aika tuore harrastus on ”päikkärit”, jotka otan aina työpäivän jälkeen ja usein vapaapäivinäkin salin jälkeen. Vielä muutama vuosi sitten tämä ihanuus ei kuulunut päivän ohjelmaan, mutta nykyään se on tärkeä osa sitä.

Opettajamme tekussa puhui usein itsesuggestiosta. Hän kertoi hokeneensa itselleen aina aamuisin, että ” tästä tulee hyvä päivä ja voin tänään entistä paremmin”. Kuulemma auttoi. Samoin television Erikoisjoukoissa vaarallisissa tehtävissä kehoitetaan osallistujia voittamaan pelkonsa ja keskittymään sekä uskottelemaan itselleen, että selviän tästä. Tämä pätee meille kaikille pahoissa tilanteissa, joita aina välillä tulee vastaan. Itselläni on tapana petillä ennen nukahtamista miettiä, mikä tänään oli tosi hienoa ja mitä vaativampaa tai rästihommia sain tehtyä. Se on pieni palaveri itseni kanssa päivän päätteeksi. Epäonnistumisia enkä ikäviä asioita palauttele enää mieleen. Ne voi unohtaa.

 

Televisiossa tulee usein mainos, jossa kehoitetaan aina välillä ottamaan itseään niskasta kiinni ja toisinaan olemaan itselleen armollinen sekä vain levättävä. Näin mekin tehdään ja mennään pystyssä päin turhia murehtimatta kesää kohti. Ensi kerralla vielä sivutaan mieliaihetta ja mennään tunteisiin.

 

– Tapio / Willa Violan hoitaja

 

Tutustu Tapion muihin kirjoituksiin Viola-kodin blogissa. 

Takaisin